Aalto -yliopisto järjesti 22.10 suuren paneelikeskustelun aiheesta Tulevaisuuden Suomi.
Vastausta haettiin siihen, miten Suomen kilpailukyvystä huolehditaan tulevaisuudessa.
Keskustelijoina olivat mukana mm. Björn Wahlroos, Antti Herlin ja Ilkka Anttonen.
Internetin kautta puheenvuoron käytti myös Amerikassa vaikuttava, arvostettu taloustieteiden professori Bengt Holmström.
Tohtori Holmström sanoi Suomen vaikeuksien olevan osa maailmanlaajuista murrosta, jossa kaikkialle tuotantoon ja ihmisten jokapäiväiseen elämiseen tunkeutuva digitalisaatio aiheuttaa toisaalla työttömyyttä ja toisaalla lisää tehokkuutta ja synnyttää uusia työpaikkoja. Hän suhtautui optimistisesti suomalaisten mahdollisuuksiin - ainakin pitkällä tähtäyksellä - selvitä tässä globaalissa digitalisaation murroksessa, koska suomalaisten koulutustaso on melko korkea.
Björn Wahlroos kritisoi Holmströmin keskittyvän ainoastaan pitkän tähtäimen tarkasteluun, kun tämä ilmaisi optimisminsa Suomen hyvästä tulevaisuuden näkymästä
siinä maailman digitaalisessa murroksessa, joka parasta aikaa on käynnissä. Suomen ongelmat ovat tässä ja nyt, ne pitää ratkaista nopeasti, lyhyellä tähtäimellä, koska Suomen hyvinvointiyhteiskunta on vaarassa. Suomessa on korkea työttömyys, joka laskutavasta riippuen on 200.000 ja 350.000 välillä. Tämän lisäksi eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti.
Työllisten osuus meillä on liian alhainen, vain noin 68 %, kun se muissa Pohjoismaissa on lähes 10 % korkeampi. Työssä olevien osuutta pitää saada Suomessa nostetuksi.
Varsinkin keski-ikäisten ja vanhempien työntekijöiden on myös Suomessa vaikea omaksua uusia, digitalisaatiota hyödyntäviä työtapoja, jotka parantavat työnteon tehokkuutta. Olisi tärkeää pitää mukana työvoimassa myös ne henkilöt, joille uusien työtapojen omaksuminen on vaikeaa. Myös osa-aikaisen työn tekemistä tulee Wahlroosin mukaan kannustaa niin, että osa-aikaisten sosiaalietuuksiin ei puututa liian herkästi. Silloin osa-aikatyön tekeminenkin on kannattavampaa kuin jouten oleminen.
Uusien työpaikkojen todettiin syntyvän enimmäkseen uusiin ja pieniin yrityksiin.
Siksi seminaarissa pidettiin tärkeänä, että Suomessa edistetään uusien ja pienten yritysten kasvua kaikin tavoin. Niiden syntyä ja kasvua ei ainakaan saa jarruttaa verotuksella tai tarpeettomilla paperisulkeisilla. Antti Herlin totesi paperisodan
yrityksissä, varsinkin maataloudessa, kasvaneen jatkuvasti. Se haittaa erityisesti pienten yritysten toimintaa ja vie yrittäjien työajasta liian suuren osan. Tämä aika on pois siitä ajasta, jonka yrittäjän pitäisi käyttää yrityksensä kehittämiseen.
Myös vaikeus saada riskirahoitusta uusiin startup -yrityksiin koettiin ongelmaksi,
joka vaatii korjaamista. Pankit välttävät aloittavien yritysten rahoittamista, koska
niihin liittyy suuri riski. Myöskään verovarojen ohjaamista riskipitoisiin startup -yrityksiin ei pidä suosia, vaan riskin ottaminen kuuluu mieluummin yrityksille kuin virkamiehille ja poliitikoille. Mielestäni verotuksen pitäisi kannustaa yrityksiä investoimaan Suomeen. Selkeästi tämä tapahtuisi siten, että yrityksiin jätettyjä voittovaroja ei verotettaisi lainkaan. Yritykset maksaisivat verot voitostaan vasta sitten kun ne jaetaan osinkoina yrityksen omistajille. Tämä verotusmalli on jo Virossa käytössä. Kun yritysten vakavaraisuus lisääntyisi, ne olisivat halukkaampia investoimaan myös riskipitoisiin kohteisiin ja startupeihin. Hyvin voivista kasvuyrityksistä löytyy avain Suomen talouden uuteen nousuun.
Vastausta haettiin siihen, miten Suomen kilpailukyvystä huolehditaan tulevaisuudessa.
Keskustelijoina olivat mukana mm. Björn Wahlroos, Antti Herlin ja Ilkka Anttonen.
Internetin kautta puheenvuoron käytti myös Amerikassa vaikuttava, arvostettu taloustieteiden professori Bengt Holmström.
Tohtori Holmström sanoi Suomen vaikeuksien olevan osa maailmanlaajuista murrosta, jossa kaikkialle tuotantoon ja ihmisten jokapäiväiseen elämiseen tunkeutuva digitalisaatio aiheuttaa toisaalla työttömyyttä ja toisaalla lisää tehokkuutta ja synnyttää uusia työpaikkoja. Hän suhtautui optimistisesti suomalaisten mahdollisuuksiin - ainakin pitkällä tähtäyksellä - selvitä tässä globaalissa digitalisaation murroksessa, koska suomalaisten koulutustaso on melko korkea.
Björn Wahlroos kritisoi Holmströmin keskittyvän ainoastaan pitkän tähtäimen tarkasteluun, kun tämä ilmaisi optimisminsa Suomen hyvästä tulevaisuuden näkymästä
siinä maailman digitaalisessa murroksessa, joka parasta aikaa on käynnissä. Suomen ongelmat ovat tässä ja nyt, ne pitää ratkaista nopeasti, lyhyellä tähtäimellä, koska Suomen hyvinvointiyhteiskunta on vaarassa. Suomessa on korkea työttömyys, joka laskutavasta riippuen on 200.000 ja 350.000 välillä. Tämän lisäksi eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti.
Työllisten osuus meillä on liian alhainen, vain noin 68 %, kun se muissa Pohjoismaissa on lähes 10 % korkeampi. Työssä olevien osuutta pitää saada Suomessa nostetuksi.
Varsinkin keski-ikäisten ja vanhempien työntekijöiden on myös Suomessa vaikea omaksua uusia, digitalisaatiota hyödyntäviä työtapoja, jotka parantavat työnteon tehokkuutta. Olisi tärkeää pitää mukana työvoimassa myös ne henkilöt, joille uusien työtapojen omaksuminen on vaikeaa. Myös osa-aikaisen työn tekemistä tulee Wahlroosin mukaan kannustaa niin, että osa-aikaisten sosiaalietuuksiin ei puututa liian herkästi. Silloin osa-aikatyön tekeminenkin on kannattavampaa kuin jouten oleminen.
Uusien työpaikkojen todettiin syntyvän enimmäkseen uusiin ja pieniin yrityksiin.
Siksi seminaarissa pidettiin tärkeänä, että Suomessa edistetään uusien ja pienten yritysten kasvua kaikin tavoin. Niiden syntyä ja kasvua ei ainakaan saa jarruttaa verotuksella tai tarpeettomilla paperisulkeisilla. Antti Herlin totesi paperisodan
yrityksissä, varsinkin maataloudessa, kasvaneen jatkuvasti. Se haittaa erityisesti pienten yritysten toimintaa ja vie yrittäjien työajasta liian suuren osan. Tämä aika on pois siitä ajasta, jonka yrittäjän pitäisi käyttää yrityksensä kehittämiseen.
Myös vaikeus saada riskirahoitusta uusiin startup -yrityksiin koettiin ongelmaksi,
joka vaatii korjaamista. Pankit välttävät aloittavien yritysten rahoittamista, koska
niihin liittyy suuri riski. Myöskään verovarojen ohjaamista riskipitoisiin startup -yrityksiin ei pidä suosia, vaan riskin ottaminen kuuluu mieluummin yrityksille kuin virkamiehille ja poliitikoille. Mielestäni verotuksen pitäisi kannustaa yrityksiä investoimaan Suomeen. Selkeästi tämä tapahtuisi siten, että yrityksiin jätettyjä voittovaroja ei verotettaisi lainkaan. Yritykset maksaisivat verot voitostaan vasta sitten kun ne jaetaan osinkoina yrityksen omistajille. Tämä verotusmalli on jo Virossa käytössä. Kun yritysten vakavaraisuus lisääntyisi, ne olisivat halukkaampia investoimaan myös riskipitoisiin kohteisiin ja startupeihin. Hyvin voivista kasvuyrityksistä löytyy avain Suomen talouden uuteen nousuun.
RSS Feed