Suonenjoen mansikat uhkasivat homehtua peltoon, kun kotimaisia mansikanpoimijoita ei löytynyt tarpeeksi, vaikka maassa on yli 200.000 työtöntä. Osa työttömistä on notkeaselkäisiä nuoria, joilta mansikanpoiminta sujuisi varsin hyvin, mikäli se vain muuten kiinnostaisi.
Suomeen saatiin Venäjältä, Ukrainasta ja Baltiasta vihdoin yli 2000 mansikanpoimijaa, jotta nopeasti kypsynyt hyvä mansikkasato saatiin pääosin pelastetuksi ja kauppoihin. Mustikat ja puolukatkin saadaan metsästä talteen ja samoin lakat soilta, kun Thaimaasta tulee joka kesä Suomeen lentokoneilla 3000 poimijaa auttamaan meitä. Ulkomaiset marjanpoimijat Suomessa ovat konkreettinen esimerkki siitä globalisaatiosta ja kansainvälisestä yhteistyöstä, jota nykyään harjoitamme.
Suomalainenkin kuluttaja hyötyy siitä, että saamme mansikkamme, mustikkamme ja puolukkamme kaupoista entistä edullisemmin, kun ulkomaalaiset poimijat suostuvat tekemään poimintatyön niin pienellä korvauksella, että emme itse suostu sillä
työtä tekemään. Varsinkin Thaimaasta saapuville, köyhille maatyöläisille on suuri riski
lähteä Suomeen kalliille lentomatkalle, joka pitää kustantaa marjan poimimisesta saatavilla tuloilla, vaikka marjasato täällä olisi huonokin.
Globalisaation varjopuoli Suomen ja Euroopan kannalta on, että työttömyys on meillä jatkuvasti pahentunut. Siitä on tullut ratkaisematon ongelma. Vaikka Suiomen koulujärjestelmä niittää mainetta, työttömyytemme on kasvussa. Hyväkään koulutus auttaa työpaikan löytämisessä, mutta se ei enää takaa koulutusta vastaavaa työpaikkaa Euroopassa kaikille. Myös kiinalaiset, korealaiset ja muut aasialaiset nuoret opiskelevat ahkerasti ja kilpailevat eurooppalaisten kanssa myös ammattitaitoa vaativista työpaikoista.
Euroopan vaikeaa rakenteellista työttömyyttä voidaan helpottaa, mikäli täällä ruvetaan tukemaan matalapalkkaisen työn tekemistä verovaroin. Ilmaisen rahan jakamista terveille ja työkykyisille henkilöille pitää vähentää, mutta sitä pitää jakaa myös työssä oleville henkilöille, mikäli nämä eivät työnteosta huolimatta pääse kohtuulliseksi katsottuun ansiotasoon. Suomesta ja Euroopasta löytyy paljon tekemätöntä työtä, joka odottaa tekijäänsä. Tämä työ jää Euroopassa tällä hetkellä joko kokonaan tekemättä tai se siirtyy tehtäväksi Aasian maihin halvalla työvoimalla.
Globalisaatio siirtää tällä hetkellä työtä Euroopasta Aasiaan. Samalla myös varallisuutta siirtyy Euroopasta Aasiaan, minkä seurauksena Eurooppa köyhtyy ja Aasia vaurastuu. Mikäli Eurooppa alkaa tukea matalapalkkatyön tekemistä täällä, on Aasian vaikea rangaista siitä Eurooppaa kauppapoliittisin sanktioin. Työpaikkojen ja tuotannon määrä alkaa Euroopassa uudelleen kasvaa, kun täällä ryhdytään tekemään myös matalan tuottavuuden töitä. Ekologisestikaan ei ole järkevää lennättää mustikan poimijoita tänne Thaimaasta saakka.
Suomeen saatiin Venäjältä, Ukrainasta ja Baltiasta vihdoin yli 2000 mansikanpoimijaa, jotta nopeasti kypsynyt hyvä mansikkasato saatiin pääosin pelastetuksi ja kauppoihin. Mustikat ja puolukatkin saadaan metsästä talteen ja samoin lakat soilta, kun Thaimaasta tulee joka kesä Suomeen lentokoneilla 3000 poimijaa auttamaan meitä. Ulkomaiset marjanpoimijat Suomessa ovat konkreettinen esimerkki siitä globalisaatiosta ja kansainvälisestä yhteistyöstä, jota nykyään harjoitamme.
Suomalainenkin kuluttaja hyötyy siitä, että saamme mansikkamme, mustikkamme ja puolukkamme kaupoista entistä edullisemmin, kun ulkomaalaiset poimijat suostuvat tekemään poimintatyön niin pienellä korvauksella, että emme itse suostu sillä
työtä tekemään. Varsinkin Thaimaasta saapuville, köyhille maatyöläisille on suuri riski
lähteä Suomeen kalliille lentomatkalle, joka pitää kustantaa marjan poimimisesta saatavilla tuloilla, vaikka marjasato täällä olisi huonokin.
Globalisaation varjopuoli Suomen ja Euroopan kannalta on, että työttömyys on meillä jatkuvasti pahentunut. Siitä on tullut ratkaisematon ongelma. Vaikka Suiomen koulujärjestelmä niittää mainetta, työttömyytemme on kasvussa. Hyväkään koulutus auttaa työpaikan löytämisessä, mutta se ei enää takaa koulutusta vastaavaa työpaikkaa Euroopassa kaikille. Myös kiinalaiset, korealaiset ja muut aasialaiset nuoret opiskelevat ahkerasti ja kilpailevat eurooppalaisten kanssa myös ammattitaitoa vaativista työpaikoista.
Euroopan vaikeaa rakenteellista työttömyyttä voidaan helpottaa, mikäli täällä ruvetaan tukemaan matalapalkkaisen työn tekemistä verovaroin. Ilmaisen rahan jakamista terveille ja työkykyisille henkilöille pitää vähentää, mutta sitä pitää jakaa myös työssä oleville henkilöille, mikäli nämä eivät työnteosta huolimatta pääse kohtuulliseksi katsottuun ansiotasoon. Suomesta ja Euroopasta löytyy paljon tekemätöntä työtä, joka odottaa tekijäänsä. Tämä työ jää Euroopassa tällä hetkellä joko kokonaan tekemättä tai se siirtyy tehtäväksi Aasian maihin halvalla työvoimalla.
Globalisaatio siirtää tällä hetkellä työtä Euroopasta Aasiaan. Samalla myös varallisuutta siirtyy Euroopasta Aasiaan, minkä seurauksena Eurooppa köyhtyy ja Aasia vaurastuu. Mikäli Eurooppa alkaa tukea matalapalkkatyön tekemistä täällä, on Aasian vaikea rangaista siitä Eurooppaa kauppapoliittisin sanktioin. Työpaikkojen ja tuotannon määrä alkaa Euroopassa uudelleen kasvaa, kun täällä ryhdytään tekemään myös matalan tuottavuuden töitä. Ekologisestikaan ei ole järkevää lennättää mustikan poimijoita tänne Thaimaasta saakka.
RSS Feed