Minulla oli hieno mahdollisuus tavata tällä viikolla toimitusjohtaja, joka johtaa yhtä Suomen suurimmista vakuutus- ja sijoitiusyhtiöistä.
Heti aluksi keskusteluissa tuli esiin huoli Suomen talouden huonoista näkymistä: työttömyyden kasvusta, vaihtotaseen kasvavasta vajeesta ja kiihtyvän eläköitymisen mukanaan tuomista ongelmista julkiseen talouteen. Ongelma on erityisen paha siksi, että huonosta kehityksestä huolimatta poliittiset päättäjät eivät kykene tekemään ratkaisuja kehityksen muuttamiseksi. Nykyhallituksen paras saavutus näyttää toistaiseksi olevan se, että se pystyy olemaan vallassa ja hajoamatta.
Kolmikanta ei Suomessa enää toimi. Suomen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä kaikki ovat yhtä mieltä. Se ei kuitenkaan voi säilyä, mikäli maamme kilpailukykyä ei pystytä palauttamaan. Nyt olemme Etelä-Euroopan maiden tiellä. Suomen vaihtotase on alijäämäinen, julkinen talous on alijäämäinen ja talous ei kasva. Yritykset investoivat Suomeen liian vähän ja siirtävät tuotantoaan Aasiaan. Maamme onni on, että vieä emme ole ehtineet velkaantua kovin paljon ulkomaille.
Mitä nopeammin pystymme tekemään radikaaleja ratkaisuja vientiteollisuutemme kilpailukyvyn palauttamiseksi ja maamme houkuttelevuuden lisäämiseksi tuotannollisille investoinneille, sitä paremmin pystymme turvaamaan myös maamme vähäosaisimpien ihmisten, edes välttävän, hyvinvoinnin. Kreikassa ja Espanjassa eniten kärsivät juuri työttömät ja syrjäytyneet.
Keskitetyillä palkkaratkaisuilla on omat etunsa. Ne ovat kuitenkin huonoja silloin, kun ne eivät ota huomioon yritysten palkanmaksukyvyn eroavuuksia. Yritysten, joilla on heikko palkanmaksukyky, pitäisi saada jättää palkankorotukset tekemättä, jotta työpaikat niissäkin säilyisivät.
Hallitus on jo säätänyt lakeja, jotka lisäävät yritystemme kustannuksia ja syövät siten niiden kilpailukykyä ulkomaisiin yrityksiin nähden. Teollisuutemme rakennemuutokset
sattuvat vielä samanaikaisesti. Sisäisen devalvaation tarve on syntynyt niiden seurauksena. Sekä hallitukselta että työmarkkinajärjestöltä odotetaan nyt sen vastuun ottamista joka aina liittyy valtaan. Vastuu on kannettava, vaikka se ei ole aina mukavaa.
Heti aluksi keskusteluissa tuli esiin huoli Suomen talouden huonoista näkymistä: työttömyyden kasvusta, vaihtotaseen kasvavasta vajeesta ja kiihtyvän eläköitymisen mukanaan tuomista ongelmista julkiseen talouteen. Ongelma on erityisen paha siksi, että huonosta kehityksestä huolimatta poliittiset päättäjät eivät kykene tekemään ratkaisuja kehityksen muuttamiseksi. Nykyhallituksen paras saavutus näyttää toistaiseksi olevan se, että se pystyy olemaan vallassa ja hajoamatta.
Kolmikanta ei Suomessa enää toimi. Suomen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä kaikki ovat yhtä mieltä. Se ei kuitenkaan voi säilyä, mikäli maamme kilpailukykyä ei pystytä palauttamaan. Nyt olemme Etelä-Euroopan maiden tiellä. Suomen vaihtotase on alijäämäinen, julkinen talous on alijäämäinen ja talous ei kasva. Yritykset investoivat Suomeen liian vähän ja siirtävät tuotantoaan Aasiaan. Maamme onni on, että vieä emme ole ehtineet velkaantua kovin paljon ulkomaille.
Mitä nopeammin pystymme tekemään radikaaleja ratkaisuja vientiteollisuutemme kilpailukyvyn palauttamiseksi ja maamme houkuttelevuuden lisäämiseksi tuotannollisille investoinneille, sitä paremmin pystymme turvaamaan myös maamme vähäosaisimpien ihmisten, edes välttävän, hyvinvoinnin. Kreikassa ja Espanjassa eniten kärsivät juuri työttömät ja syrjäytyneet.
Keskitetyillä palkkaratkaisuilla on omat etunsa. Ne ovat kuitenkin huonoja silloin, kun ne eivät ota huomioon yritysten palkanmaksukyvyn eroavuuksia. Yritysten, joilla on heikko palkanmaksukyky, pitäisi saada jättää palkankorotukset tekemättä, jotta työpaikat niissäkin säilyisivät.
Hallitus on jo säätänyt lakeja, jotka lisäävät yritystemme kustannuksia ja syövät siten niiden kilpailukykyä ulkomaisiin yrityksiin nähden. Teollisuutemme rakennemuutokset
sattuvat vielä samanaikaisesti. Sisäisen devalvaation tarve on syntynyt niiden seurauksena. Sekä hallitukselta että työmarkkinajärjestöltä odotetaan nyt sen vastuun ottamista joka aina liittyy valtaan. Vastuu on kannettava, vaikka se ei ole aina mukavaa.
RSS Feed