Suomen nuoriso on huolissaan omasta tulevaisuudestaan, kertoo tuore Suomalaisen Työn Liiton tekemästä tutkimus . Asiasta kertoi ensimmäisenä tämänpäiväinen Kauppalehti. Osa nuorisosta kokee, että myös Suomessa yhteiskuntalupaus on petetty. Suomessa ja monessa muussa Euroopan maassa nuoriso kokee, että järjestöt eivät aja sen etua, vaan nuorison on ajettava itse omaa etuaan. "Uskotaan enemmän omiin tekoihin ja sitä kautta syntyviin omiin turvaverkkoihin" , sanoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eijala. Näköpiirissä on, että lahjakkain osa nuorisostamme lähtee työn perässä ulkomaille. Tämä tulisi Suomen yhteiskunnalle kalliiksi. Nuorison laaja-alainen pettymys voi pahimmillaan rikkoa yhteiskuntarauhan Euroopassa ja myös Suomessa. Etelä-Euroopassa nuorisotyöttömyys on paikoin yli 50 % ja puhutaan " kadotetusta sukupolvesta" . Euroopan ja Suomen yhteiskuntarauhasta on huolissaan myös presidentti Sauli Niinistö.
Pääministeri Katainen myönsi viikko sitten: "Suomen taloudellinen asema on huonompi kuin kukaan asiantuntijakaan on kertonut". Enää hän ei väitä, että Suomen talous ja työllisyys lähtevät paremmin nousuun, kun ongelmista ei puhuta (liikaa), vaan ollaan positiivisia. Unelmahötöstä ei puhu enää edes valtiovarainministerimme Jutta Urpilainen. Hyvä, että myös johtavat poliitikkomme vihdoin myöntävät sen, minkä nuorisomme jo tietää: Menemme huonoon suuntaan.
Globalisaatio on vapauttanut kaupan ja pääomamarkkinat maailmanlaajuisesti. Työmarkkinat toimivat kuitenkin edelleen kansallisella pohjalla, eivät globaalisti. Kansallisia työmarkkinoita hallitsevat kansalliset työmarkkinajärjestöt, jotka yleensä ovat sitä jäykempiä, mitä vahvemman roolin ne ovat onnistuneet saamaan omassa yhteiskunnassaan. Tämä yhdistelmä on saanut aikaan valtavan investointien, teknologian ja työpaikkojen siirtymisen korkean palkkatason maista matalan palkkatason maihin. Globalisaatio tasoittaa työllisyyttä ja elintasoeroja maailmanlaajuisesti enemmän kuin mikään kehitysapu. Globalisaatio ilmentää työntekijöiden välistä kansainvälistä solidaarisuutta, kun eurooppalaiset työntekijät luopuvat omista työpaikoistaan kehitysmaiden työntekijöiden hyväksi. Onko parempi, että työpaikat siirtyvät ihmisten luokse, jolloin ihmisten ei kehitysmaista tarvitse lähteä siirtolaisiksi kehittyneisiin maihin? Tämän solidaarisuuden kärsijöitä ovat eurooppalaiset työttömät ja veronmaksajat, jotka joutuvat kustantamaan työttömien toimeentulon omissa maissaan. Heiltä ei kysytä, haluavatko he olla solidaarisia.
Hyvällä kouluttautumisella suomalainen nuoriso pystyy lisäämään omia työllistymismahdollisuuksiaan. Kaikki eivät kuitenkaan pysty tai halua kouluttautua Suomessakaan parhaisiin ja vaativimpiin ammatteihin. Kaiken lisäksi myös koulutusta vaativat työpaikat joutuvat tulevaisuudessa enenevässä määrin kansainvälisen kilpailun kohteiksi. Tehokkain keino puolustaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole korkea verotus vaan hyvän työllisyyden ylläpitäminen Suomessa. Työmarkkinajärjestöt ja poliittiset puolueet ovat Suomessakin jääneet viime vuosisadalle sekä asenteiltaan että toimintatavoiltaan. Ne ovat jääneet, median tukemina, puolustamaan vanhoja rakenteita ja vanhoja toimintatapoja. Ne ovat itse luoneet liian jäykän systeemin, joka estää nuoria saamasta ensimmäistä työpaikkaansa. Niiden tulisi myöntää virheensä ja korjata se. Myös vajaakuntoiset joutuvat nykyisin Suomessa liian usein eläkkeelle ja yhteiskunnan ulkopuolelle.
Suomessa on otettava käyttöön kansalaispalkka. Se valtava rahamäärä, joka nykyään jaetaan kalliin byrokratian kautta harkinnanvaraisina avustuksina kansalaisille, pitää jatkossa maksaa ilman harkintaa, tasaisesti kaikille Suomen kansalaisille. Tämä kansalaispalkka turvaa niukan toimeentulon säästeliäästi eläville ihmisille edullisessa asunnossa. Kansalaispalkan on oltava veronalaista. Lisäansiota voi jokainen hankkia kansalaispalkan päälle niin paljon kuin haluaa ja kykenee. Kansalaispalkalla voi halutessaan myös harrastaa tai opiskella. Yksilö päättäköön asiasta vapaasti. Kansalaispalkan päälle hankkimastaan lisäansiosta jokainen maksaa yhteiskunnalle progressiivisen veron.
Suomen työllisyys paranee hurjasti, jos kansalaispalkan käyttöön oton yhteydessä samanaikaisesti luovutaan minimipalkkalaista ja annetaan vapaan kilpailun määrätä palkat työmarkkinoilla. Palkoista on voitava sopia vapaasti ja yrityskohtaisesti ilman yleissitovuutta. Työlainsäädäntö suojelee työntekijöitä, palkkatasoa lukuunottamatta, muilta osin. Tekemätöntä työtä on Suomessakin valtavasti. Ainoastaan palkanmaksukykyisistä työnantajista on kova pula. Hyvä työllisyys turvaa nuorisomme tulevaisuuden omassa maassaan ja samalla se varmistaa maamme yhteiskuntarauhan. Hyvän työllisyyden saavuttamiseksi pitää uskaltaa tehdä ennakkoluulottomia ja rohkeita uudistuksia.
RSS Feed