Kari Hautanen
  • Tervetuloa
  • Oma historiani
  • Suomen historiasta
  • Harrastukseni
    • Matkailu
  • Blogi

Presidentti Sauli Niinistö unohti Pohjoismaat uudenvuodenpuheessaan

4/1/2014

0 Comments

 


Presidentti Niinistö mainitsi uudenvuodenpuheessaan nimen Eurooppa tai Euroopan Unioni  yhteensä seitsemän kertaa. Hän korosti Suomen pysyvää paikkaa Euroopan osana  ja maamme sitoutumista Euroopan Unionin kehittämiseen.  Pohjolaa  puheessa ei mainittu kertaakaan.  Niinistön puhe antaa mielestäni viitteitä tulevasta: Suomi on lähtemässä omille teilleen muusta Pohjolasta.  Presidentti Niinistö on itsenäinen ajattelija toisin kuin monet muut johtavat poliitikkomme.

Pohjola on liian pieni ja liian hajanainen, jotta se voisi toimia tulevaisuudessa  Suomelle taloudellisena, poliittisena tai sotilaallisena viiteryhmänä.  Suomi voi yrittää roikkua mukana  vauraiden ja itsetietoisten  skandinaavisten maiden viiteryhmässä.   YK :n äänestykset ovat kuitenkin jo osoittaneet  Suomelle ja muille Pohjoismaille, että  pohjoismaisen ryhmän  ylimieliseksi koettu asenne ei  maailmalla nykyään  nauti  suosiota.

Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995, pidettiin tärkeänä, että Suomi  ehtii  ”samaan EU- junaan Ruotsin kanssa” .  Näyttää siltä, että Suomi ehti junaan yhtä aikaa Ruotsin kanssa, mutta Suomi  meni eri junaan kuin Ruotsi.  Suomi liittyi euroon, joka johtaa EU :n tiivistyvään  ytimeen.  Ruotsi  sen sijaan  säilytti oman  valuuttansa  ja samalla  jättäytyi vapaaehtoisesti   unionin ulkolaidalle, jossa se voi ylläpitää omaa autonomiaansa suhteessa  tiivistyvään unioniin. Suomella ei tule olemaan mahdollisuutta  samanlaiseen autonomiaan,  niin kuin on  Ruotsilla ja muilla Pohjoismailla, jotka kaikki ovat jättäytyneet   valuuttaunionin  ulkopuolelle.

Euroopan Unionin ydin on nyt ja tulee jatkossakin olemaan sen ”Euroland” eli  ”Euromaa” ,joka käsittää  kaikki euroon kuuluvat maat, Suomi mukaan lukien.  Euron kriisi on paljastanut , että  ” Euromaan”   on tiivistettävä taloudellista ja poliittista yhdentymistään entisestään, jotta valuuttaunioni pysyisi koossa. Tämän  tiivistymisen ulkopuolelle jäävät sekä Englanti että kaikki Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta. Suomi ei voi kokonaan estää  Euroopan Unionin ytimen ,”Euromaan”  tiivistymistä, koska  vaihtoehto on euroalueen hajoaminen ja  poliittinen   sekä mahdollisesti  myös  taloudellinen katastrofi.

Euroalueen tiivistyminen lisää jännitteitä EU :n sisällä, koska rajalinja  euroon kuuluvien maiden ja euron ulkopuolelle jääneiden maiden välillä jyrkkenee.  EU :n  päätökset tehdään lisääntyvässä määrin EU :n ytimessä, johon Suomikin kuuluu.  Englannissa puuhataan jo kansanäänestystä , jossa  päätettäisiin Englannin eroamisesta  koko EU : sta.  Englannin mahdollisella eroamisella voi olla poliittisia heijastusvaikutuksia  kaikkiin  Pohjoismaihin , Suomea lukuun ottamatta, joka tuskin eroaa eurosta.

Suomen lähimmät yhteistyökumppanit tulevat tiivistyvässä unionissa olemaan ne naapurimaamme, jotka kuuluvat tulevaan   ”Euromaahan” eli Saksa, Hollanti, Viro, Latvia, Liettua ja ehkä myös  Puola.  Aloittaessaan presidenttikautensa  Sauli Niinistö  ilmoitti  keskittyvänsä  tiivistämään pohjoismaista  yhteistyötä entisestään.  Nyt Niinistön kanta näyttää muuttuneen, ja Eurooppa on ottanut Pohjolan paikan Niinistön  agendalla.  Tulevaisuuden näkymä on,  että  ”Euromaan”  sisäinen yhteistyö  tulee tiivistyessään sitomaan Suomen käsiä  myös suhteessa muihin Pohjoismaihin.  Poliittinen johtomme  tuhlaa energiaansa , mikäli se pyrkii luomaan valtiosopimuksia  muiden Pohjoismaiden kanssa puolustusyhteistyön, lainsäädännön tai  talouspolitiikan aloilta. Pohjoismaiden välisen  yhteistyön raamit laaditaan jatkossa Brysselissä ja Frankfurtissa mikäli Suomi aikoo ” Euromaan”  jäsenenä harjoittaa pohjoismaista yhteistyötä .  Kulttuuriyhteistyötä  Suomi  sen sijaan voi  jatkossakin harrastaa vapaasti  muiden  Pohjoismaiden kanssa. 

 Nordismin  jopa skandinavismin aatteet  ovat hallinneet  maamme poliittsia päättäjiä sekä  mediakenttää  tähän saakka.  Skandinaavien kiinnostus Suomea kohtaan on  kuitenkin jo kauan aikaa ollut paljon vähäisempää kuin suomalaisten kiinnostus  Ruotsia ja muita Skandinavian maita kohtaan.  Paavo Lipposen ilmaisema pelko, että meitä suomalaisia  ruvetaan  tulevaisuudessa  pitämään  baltteina eikä  skandinaaveina, on  toteutumassa, koska Englanti ja Skandinavia eivät   kuulu ” Euromaahan” kuten  Suomi  ja kaikki  muut  Baltian maat.  Suomi on halunnut päästä EU :n ytimeen.  Ytimessä  meidän tulee olla nyt johdonmukaisesti   suomalaisia ja eurooppalaisia, ei niinkään  skandinaaveja.   

0 Comments

Your comment will be posted after it is approved.


Leave a Reply.

    Bloggaaja

     
    Kari Hautanen
    kauppaneuvos,
    taloustiteiden maisteri,
    Tarjoustalo Oy :n perustaja.
    Toimii nykyisin Suomen Kauppayhtiöt Oy :n toimitusjohtajana.
    Asuu Hyvinkäällä
    www.karihautanen.fi;
    www.suka.fi

    Arkistot

    December 2017
    January 2017
    October 2014
    March 2014
    February 2014
    January 2014
    November 2013
    October 2013
    July 2013
    June 2013
    May 2013
    April 2013
    March 2013
    February 2013

    RSS Feed