Presidentti Niinistö mainitsi uudenvuodenpuheessaan nimen Eurooppa tai Euroopan Unioni yhteensä seitsemän kertaa. Hän korosti Suomen pysyvää paikkaa Euroopan osana ja maamme sitoutumista Euroopan Unionin kehittämiseen. Pohjolaa puheessa ei mainittu kertaakaan. Niinistön puhe antaa mielestäni viitteitä tulevasta: Suomi on lähtemässä omille teilleen muusta Pohjolasta. Presidentti Niinistö on itsenäinen ajattelija toisin kuin monet muut johtavat poliitikkomme.
Pohjola on liian pieni ja liian hajanainen, jotta se voisi toimia tulevaisuudessa Suomelle taloudellisena, poliittisena tai sotilaallisena viiteryhmänä. Suomi voi yrittää roikkua mukana vauraiden ja itsetietoisten skandinaavisten maiden viiteryhmässä. YK :n äänestykset ovat kuitenkin jo osoittaneet Suomelle ja muille Pohjoismaille, että pohjoismaisen ryhmän ylimieliseksi koettu asenne ei maailmalla nykyään nauti suosiota.
Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995, pidettiin tärkeänä, että Suomi ehtii ”samaan EU- junaan Ruotsin kanssa” . Näyttää siltä, että Suomi ehti junaan yhtä aikaa Ruotsin kanssa, mutta Suomi meni eri junaan kuin Ruotsi. Suomi liittyi euroon, joka johtaa EU :n tiivistyvään ytimeen. Ruotsi sen sijaan säilytti oman valuuttansa ja samalla jättäytyi vapaaehtoisesti unionin ulkolaidalle, jossa se voi ylläpitää omaa autonomiaansa suhteessa tiivistyvään unioniin. Suomella ei tule olemaan mahdollisuutta samanlaiseen autonomiaan, niin kuin on Ruotsilla ja muilla Pohjoismailla, jotka kaikki ovat jättäytyneet valuuttaunionin ulkopuolelle.
Euroopan Unionin ydin on nyt ja tulee jatkossakin olemaan sen ”Euroland” eli ”Euromaa” ,joka käsittää kaikki euroon kuuluvat maat, Suomi mukaan lukien. Euron kriisi on paljastanut , että ” Euromaan” on tiivistettävä taloudellista ja poliittista yhdentymistään entisestään, jotta valuuttaunioni pysyisi koossa. Tämän tiivistymisen ulkopuolelle jäävät sekä Englanti että kaikki Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta. Suomi ei voi kokonaan estää Euroopan Unionin ytimen ,”Euromaan” tiivistymistä, koska vaihtoehto on euroalueen hajoaminen ja poliittinen sekä mahdollisesti myös taloudellinen katastrofi.
Euroalueen tiivistyminen lisää jännitteitä EU :n sisällä, koska rajalinja euroon kuuluvien maiden ja euron ulkopuolelle jääneiden maiden välillä jyrkkenee. EU :n päätökset tehdään lisääntyvässä määrin EU :n ytimessä, johon Suomikin kuuluu. Englannissa puuhataan jo kansanäänestystä , jossa päätettäisiin Englannin eroamisesta koko EU : sta. Englannin mahdollisella eroamisella voi olla poliittisia heijastusvaikutuksia kaikkiin Pohjoismaihin , Suomea lukuun ottamatta, joka tuskin eroaa eurosta.
Suomen lähimmät yhteistyökumppanit tulevat tiivistyvässä unionissa olemaan ne naapurimaamme, jotka kuuluvat tulevaan ”Euromaahan” eli Saksa, Hollanti, Viro, Latvia, Liettua ja ehkä myös Puola. Aloittaessaan presidenttikautensa Sauli Niinistö ilmoitti keskittyvänsä tiivistämään pohjoismaista yhteistyötä entisestään. Nyt Niinistön kanta näyttää muuttuneen, ja Eurooppa on ottanut Pohjolan paikan Niinistön agendalla. Tulevaisuuden näkymä on, että ”Euromaan” sisäinen yhteistyö tulee tiivistyessään sitomaan Suomen käsiä myös suhteessa muihin Pohjoismaihin. Poliittinen johtomme tuhlaa energiaansa , mikäli se pyrkii luomaan valtiosopimuksia muiden Pohjoismaiden kanssa puolustusyhteistyön, lainsäädännön tai talouspolitiikan aloilta. Pohjoismaiden välisen yhteistyön raamit laaditaan jatkossa Brysselissä ja Frankfurtissa mikäli Suomi aikoo ” Euromaan” jäsenenä harjoittaa pohjoismaista yhteistyötä . Kulttuuriyhteistyötä Suomi sen sijaan voi jatkossakin harrastaa vapaasti muiden Pohjoismaiden kanssa.
Nordismin jopa skandinavismin aatteet ovat hallinneet maamme poliittsia päättäjiä sekä mediakenttää tähän saakka. Skandinaavien kiinnostus Suomea kohtaan on kuitenkin jo kauan aikaa ollut paljon vähäisempää kuin suomalaisten kiinnostus Ruotsia ja muita Skandinavian maita kohtaan. Paavo Lipposen ilmaisema pelko, että meitä suomalaisia ruvetaan tulevaisuudessa pitämään baltteina eikä skandinaaveina, on toteutumassa, koska Englanti ja Skandinavia eivät kuulu ” Euromaahan” kuten Suomi ja kaikki muut Baltian maat. Suomi on halunnut päästä EU :n ytimeen. Ytimessä meidän tulee olla nyt johdonmukaisesti suomalaisia ja eurooppalaisia, ei niinkään skandinaaveja.